Kir­joi­tin hei­nä­kuus­sa 2022 ar­tik­ke­lin ”Maa­kun­ta­po­li­tii­kas­sa so­vul­la on hin­tan­sa”. Viit­ta­sin pit­kään ko­ke­muk­see­ni maa­kun­ta­hal­lin­non pää­tök­sen­te­os­ta. Aluk­si toi­min päät­tä­jä­nä, myö­hem­min vir­ka­mie­he­nä. Maa­kun­ta­po­li­tiik­ka oli sitä, et­tä esi­mer­kik­si EU-hank­kei­den ra­hoi­tus­pää­tök­siin ha­et­tiin sopu myön­tä­mäl­lä maa­kun­nan jo­kai­seen kolk­kaan jo­ku­nen eu­ro han­ke­ra­hoi­tus­ta. Läpi saat­toi men­nä muu­ta­ma hie­man ke­vy­em­pi­kin han­ke, mut­ta sopu tar­vit­tiin.

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een päät­tä­jät ovat usein va­kuut­ta­neet, et­tei sote-pää­tök­sis­sä ole maa­kun­ta­po­li­tiik­kaa. Kyl­lä on. Ei var­mas­ti ole sat­tu­ma, et­tä par­haat vir­ka­mies­joh­ta­jat löy­tyi­vät ai­koi­naan hy­vin ta­sa­puo­li­ses­ti maa­kun­nan eri alu­eil­ta. Ei ole sat­tu­ma se­kään, et­tä pal­ve­lu­verk­ko­pää­tök­ses­sä ha­e­taan tu­kea maa­kun­nas­ta al­ku­pe­räi­sen Po­rin ja Rau­man kah­den kes­kuk­sen si­jaan. Maa­kun­ta­kes­kus­ten pai­no­ar­vo on pää­tök­sen­te­os­sa suu­ri, mut­ta ne tar­vit­se­vat tu­ek­seen riit­tä­vät mää­rän maa­kun­taa. Meil­le tämä, teil­le tuo, enem­mis­tö on ta­ka­na. Jos jat­ko­kä­sit­te­lyn ku­vaa raa’as­ti, niin ”sen jäl­keen muut saa­vat men­nä”. Tuo on maa­kun­ta­po­li­tiik­kaa, mi­tä­pä muu­ta? Eh­kä tuo ei ole kui­ten­kaan hy­vää maa­kun­ta­po­li­tiik­kaa – pit­kän pääl­le.

Sa­ta­kun­nan Vii­kon toi­mit­ta­ja haas­tat­te­li mi­nua elo­kuus­sa 2023 esil­lä ol­lees­ta kah­den kes­kuk­sen (Po­rin ja Rau­man) mal­lis­ta. Tuol­loin to­te­sin, et­tä ”hy­vin­voin­ti­a­lu­een pal­ve­lu­verk­kou­u­dis­tuk­ses­ta löy­tyy var­mas­ti jon­kin­lai­nen komp­ro­mis­si ta­lou­den ja alu­eel­li­suu­den vä­lil­lä”. Tuol­loin oli kir­joi­tet­tu, et­tei val­tuu­te­tun ko­ti­pai­kal­la oli­si pää­tök­sen­te­os­sa isoa mer­ki­tys­tä. En al­le­kir­joit­ta­nut tuo­ta väi­tet­tä. Viit­ta­sin sii­hen, et­tä lop­pu­met­reil­lä jou­du­taan ha­ke­maan maa­kun­ta­po­liit­ti­ses­ti hy­väk­syt­tä­vä rat­kai­su. Näin on ta­pah­tu­mas­sa.

Eu­ra­jo­en kun­ta­päät­tä­jä Vesa Ja­lo­nen ku­va­si ko­lum­nis­saan (Uu­tis­Rau­ma 3.4.2024) so­vun löy­ty­mis­tä var­sin vä­rik­käin sa­noin: ”Yl­lät­tä­en isom­pien kau­pun­kien li­säk­si Sote-kes­kuk­set tu­le­vat myös Eu­raan ja Ul­vi­laan, jois­sa tär­keim­mät oli­gar­kit asu­vat”.

En vält­tä­mät­tä väi­tä, et­tä maa­kun­ta­po­li­ti­koin­nis­sa oli­si jo­tain vää­rää. Il­man so­pua kun ei syn­ny pää­tök­siä. Kun sitä teh­dään, niin sii­tä pi­täi­si ker­toa avoi­mes­ti. Mitä sitä kier­te­le­mään.

Juk­ka Moi­la­nen, Har­ja­val­ta

Kau­pun­gin­joh­ta­ja eme­ri­tus (Ul­vi­la)