Aalto-Setälä Raumalla: Kolme teesiä menestyksen tukijalkoina
Kehitystyö, tehokkuus ja työhyvinvointi ovat hänen mukaansa menestyksen tukijalat.
Pauli Uusi-Kilponen
Kansanedustaja Pauli Aalto-Setälällä (kok.) on perspektiiviä moneen. Toimittaja, yritysjohtaja, yliopiston proffa jne. Ominta hänelle on yrityselämä, yrittäjyys ja niiden kehittäminen. Hän on kirjoittanut yrittäjyydestä ja johtamisesta myös kirjoja.
Pauli Aalto-Setälä tiivistää sanomansa kolmeen keskeiseen teemaan: yrityksen jatkuvaan kehittämiseen, työhyvinvointiin ja tehokkuuteen.
– Noiden edellä mainittujen asioiden pitää olla tasapainossa. Toinen ei saa viedä toiselta tilaa, hän korostaa.
Mitä tuo sitten käytännössä merkitsee?
– Jos työhyvinvointi nousee keskiöön, niin saatetaan unohtaa kaksi muuta yritykselle tärkeää asiaa tai ainakin painotukset vääristyvät.
Hän puhuu työhyvinvoinnista näiden kahden muun asian mahdollistajana.
– Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää tiedonkulku ja se, että ilmapiiri luodaan innovaatioita ja luovuutta tukevaksi ja niille annetaan riittävästi aikaa.
Hyvin yleisesti yrityksissä törmätään siihen, ettei ole aikaa ja kun aikaa ei ole, tehdään niin kuin on ennenkin tehty.
Aalto-Setälä puhuu työajan tehokkaasta käytöstä. Monesti palavereissa asioiden käsittely rönsyilee ja aikaa kuluu muuhun kuin itse käsiteltävään aiheeseen.
Kun korona-aikana ei ollut mahdollisuutta yhteisiin kokouksiin, video- ja sähköpostikokousten määrä kasvoi valtavasti.
Aalto-Setälä kysyykin paljon puhuvasti, että olivatkohan nuo kaikki kokoukset tarpeellisia. Itse hän näkee niin, että niillä korvattiin sitä yhteistä aikaa, kun tavattiin kasvokkain.
– Toki työyhteisössä tarvitaan myös vapaata keskustelua kahvikupposen ääressä, mutta se pitää olla tasapainossa, eikä viedä aikaa yritystä hyödyttävältä työltä.
Työyhteisöt ovat hyvin erilaisia alasta ja yrityksen kulttuurista riippuen. Hän kuitenkin sanoo, että yritysten pitää toimia noiden kolmen pointin pohjalta jotta ne kehittyisivät taloudellisesti, toiminnallisesti ja työyhteisönä, johon halutaan tulla.
Suomalainen johtaminen on parantunut eri tutkimuksen mukaan jo pidemmän aikaa yksityisellä puolella. Käskyttämisen ja määräämisen korvaa yhä useammin kannustava ja työntekijän kehittymistä tukeva esimiestyö. Myös työelämän tasa-arvo on yhä paremmalla tolalla.
Myönteiseen kehityksen vaikuttaa Aalto-Setälän mukaan johtamisen aikaisempaa laaja-alaisempi koulutus. Aikaisemmin johtajalta vaadittiin talouden ja organisaatioiden hallintaa. Nykyisin tuohon lisätään henkilöstö, sen kehittäminen ja hyvinvointi.
– Itsensä- ja ihmisten johtaminen, organisaation uudistaminen ja työilmapiiri, korostuvat erityisesti nopeasti kasvavien eli startup-yritysten johtamisessa, Aalto-Setälä sanoo.
Suomessa kehitys kulkee nurinkuriseen suuntaan siinä mielessä, että yksityinen sektorin yritysten määrä supistuu, mutta julkinen puoli kasvaa. Kansantaloudelle tällainen kehitys on pitkään jatkuessaan turmiollinen. Pauli Aalto-Setälän mukaan julkisessa keskustelussa jäävät liian vähälle huomiolle yrittämisen positiiviset puolet. Yrittämisen vaikeudet taas korostuvat.
– Medialla on tähän varmasti omat vaikutuksensa. Otsikoihin nousevat helposti negatiiviset asiat. Se ei voi olla heijastumatta ihmisten mielikuvaan yrittämisestä.
– Myös lobbareilla on oma osuutensa negatiiviseen mielikuvaan.
Tapana on korostaa ongelmia julkisuudessa, jotta ne nousisivat esiin ja saisivat huomiota. Aalto-Setälä ottaa esimerkin, kun hän oli opettamassa Turun kauppakorkeakoulussa.
– Kun valmistuvilta kysyttiin, että työllistyvätkö he valmistumisen jälkeen, niin noin puolet oli sitä mieltä, ettei työpaikkaa heti löydy. Ekonomiliiton tutkimus paljasti, että reilusti yli 90 prosenttia työllistyi käytännöllisesti katsoen heti.
Johtopäätös on, että kuva yritysten kyvystä palkata akateemista työvoimaa oli paljon huonompi kuin todellisuus.
