Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen huolettaa etenkin opetus- ja sotealan järjestöjä
Eeva Nikkilä-Kiipula / STT
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ovat huolissaan aikuiskoulutustuen lakkauttamisen vaikutuksista henkilöstön saatavuuteen etenkin kasvatus-, opetus- ja sotealalla. Lakkautettavan mallin tilalle tulisi järjestöjen mielestä luoda uusi korvaava malli.
Nykymallinen aikuiskoulutustuki on päättymässä kesällä.
Työministeri Arto Satonen (kok.) sanoi torstaina eduskunnan kyselytunnilla kutsuneensa sosiaali- ja terveysalan ja opetusalan järjestöjä sekä työnantaja- että työntekijäpuolelta neuvotteluun. Siinä haetaan mahdollisesti vakuutuspohjalta ratkaisuja siihen, miten näiden alojen sisäinen koulutus voidaan jatkossa tehokkaasti järjestää. Pyöreän pöydän keskustelu käydään myöhemmin tässä kuussa.
OAJ:ssä suhtaudutaan erittäin tyrmistyneenä aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen, sanoo järjestön puheenjohtaja Katarina Murto.
– Näin siksi, että meillä esimerkiksi lähes puolet erityisopettajista on pätevöitynyt aikuiskoulutustuen avulla, ja meillä on tälläkin hetkellä iso pula erityisopettajista.
Erinomaista on Murron mukaan se, että hallituksella on valmistelussa oppimisen tuen uudistaminen. Se ei kuitenkaan tule onnistumaan, ellei saada riittävästi erityisopettajia, hän lisää.
Hallituksen kehysriihessä osoitettiin 10 miljoonaa euroa erityisopettajille ja sairaanhoitajille.
– Se on tietysti myönteinen asia, mutta sinällään kyllä hyvinkin pieni. Eihän se tule meidän näkemyksemme mukaan riittämään. Nyt on vielä varhaista arvioida, miten sitä käytännössä toteutetaan. Joka tapauksessa meillä opetusalalla on käytetty aikuiskoulutustukea muuhunkin kuin erityisopettajaksi pätevöitymiseen.
Murto painottaa, että Suomessa täytyy varmistaa myös jatkokouluttautuminen opetusalan sisällä ja alalle jatkossakin. Hänen mukaansa esimerkiksi opinto-ohjaajat ovat tähän asti hyödyntäneet aikuiskoulutustukea.
– Kun kehysriihipäätöksen mukaan (raha) kohdentuisi opetusalalla ainoastaan erityisopettajille, niin se on liian suppea.
OAJ osallistuu työministerin koolle kutsumaan pyöreän pöydän neuvotteluihin. Murron mukaan vielä on täysin auki, mitä Satosen mainitsema mahdollinen vakuutuskassamalli tulee tarkoittamaan.
– Tietysti on myönteistä, että työministerillä on asia pohdinnassa, ja että hän ymmärtää työvoimapulahaasteet opetusalallakin. Mutta meillä on aika varauksellinen suhtautuminen vakuutuskassa-ajatteluun. Kyllä meidän lähtökohtamme on, että pitäisi saada kokonaan uusi korvaava malli aikuiskoulutuen tilalle, joka olisi riittävästi rahoitettu myös valtiovallan toimesta, huomioisi työvoimapula-alat ja opetusalan laajemminkin ja kouluttautumisen tarpeen, Murto sanoo.
Hänen mukaansa opettajapulaa ei ole varaa laajentaa Suomessa.
– Täytyy pitää kaikin keinoin kiinni siitä, että meillä on kelpoisia opettajia ja että heillä on mahdollisuus tuella myös jatkokouluttautua, hän lisää.
Koulutusmäärien arvioimiseksi Suomeen täytyisi Murron mukaan perustaa opettajarekisteri. Tällöin tutkitun tiedon perusteella voitaisiin arvioida tarvittavia koulutusmääriä ja osattaisiin kohdentaa taloudelliset panostukset oikein, Murto sanoo.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää todella tärkeänä aikuiskoulutustuen korvaavaa mallia sen lakkauttamisen tilalle, sanoo KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka.
– Nykyistä aikuiskoulutustukea on käytetty eniten nimenomaan sosiaali- ja terveys-, varhaiskasvatus-, opetus- ja pelastusaloilla, joilla on osaajapulaa. Olemme huolissamme siitä, mikä vaikutus tuen lakkauttamisella on henkilöstön saatavuuteen, Kukka sanoo.
KT julkisti yhdessä yksityistä sote-, kasvatus- sekä koulutusalaa edustavien työnantajajärjestöjen HALI ry:n ja Sivistysala ry:n kanssa viime kuussa julkilausuman, jossa painotettiin, että tuen lakkautus ilman korvaavaa järjestelmää voi pahentaa kriittisesti sote-, kasvatus- ja opetusalan jo ennestään vakavaa työvoimapulaa.
Kukka muistuttaa, että kehysriihessä mainittiin 10 miljoonaa euroa, mutta ei tarkemmin kerrottu siitä, miten se kohdentuisi tai miten sitä käytettäisiin.
– Toki on sanottava, että 10 miljoonaa tarpeeseen nähden on riittämätön. Jos ajatellaan, että tällä hetkellä aikuiskoulutustuki rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuista ja työllisyysrahaston kautta nimenomaan työnantajien ja palkansaajien rahoittamana, niin nyt tämä valtion 10 miljoonaa on tarpeeseen nähden riittämätön, Kukka sanoo.
KT on hänen mukaansa esittänyt, että tämänhetkistä työllisyysrahaston kautta hallinnoitavaa aikuiskoulutustukea pystytään edelleen kehittämään nykyisen järjestelmän pohjalta.
Tähän asti aikuiskoulutustukea on rahoitettu vuosittain noin 178 miljoonaa euroa työttömyysvakuutusmaksuista. Tukea on käyttänyt vuosittain hieman yli 30 000 ihmistä.
– Yksistään sotealalla yli 10 000 eri ammattiryhmän edustajaa on käyttänyt aikuiskoulutustukea vuosittain, Kukka sanoo.
Paljon tuen käyttäjiä on ollut myös muun muassa varhaiskasvatuksen ja opetuksen puolella.
Kukka painottaa, että nyt tarvitaan pysyvä rahoitusinstrumentti aikuiskoulutustuen tukemiseen.
– Jos teet päätöksen hakeutua monta vuotta kestävään tutkinnon suorittamiseen, niin kehysriihessä päätetty 10 miljoonaa on käsittääkseni kertaluonteinen, joka ei tuo jatkuvuutta. Ihmiset joutuvat kuitenkin suunnittelemaan kouluttautumista ja koulutuksen aikaista toimeentuloa aika pitkällä aikataululla omassa elämässään, Kukka sanoo.
