San­na Jääs­ke­läi­nen

Trip­la­mais­te­ris­ta tup­la­toh­to­rik­si. Po­ri­lai­nen Kati Hel­jak­ka on ah­ke­ra opis­ke­li­ja, mut­ta en­nen kaik­kea luo­va ja ute­li­as mie­li, joka nä­kee ja löy­tää tut­ki­mu­sai­heen ar­jen asi­ois­ta. Hä­nel­lä on mel­koi­nen mää­rä aka­tee­mi­sia jul­kai­su­ja, kaik­ki­aan yli 130. Kati on ot­ta­nut pai­ne­tut jul­kai­sut mu­kaan­sa haas­tat­te­luun ja pi­no­aa ne pöy­däl­le va­lo­ku­vaa var­ten. Jul­kai­su­ja on li­säk­si ver­kos­sa vie­lä pai­net­tu­ja­kin enem­män. Kir­ja­pi­no­jen vie­reen hän aset­te­lee tär­ke­ät hah­mot: Dash-ro­bot­ti, le­lu­jen in­ter­ne­tin nal­le­hah­mo Ju­ni­or Smart Bear sekä ro­bot­ti­koi­ra Gol­den Pup. Ne ovat ol­leet osa­na uu­den väi­tös­kir­jan tut­ki­mus­työs­sä, muun mu­as­sa po­ri­lais­ten esi­kou­lu­lais­ten kans­sa. Hel­jak­ka ker­too, mi­ten esi­mer­kik­si ro­bot­ti­koi­ras­ta oli apua las­ten rau­hoit­tu­mi­sel­le ja tun­ne­tai­to­jen, ku­ten myö­tä­tun­non ja em­pa­ti­an, op­pi­mi­sel­le.

– Ro­bot­ti­koi­ran käy­tös ei ole yl­lät­tä­vää, ku­ten elä­vän koi­ran, mut­ta kui­ten­kin se muis­tut­taa kul­tai­sen­nou­ta­jan pen­tua. Se hauk­kuu, sy­dän syk­kii ja hän­tä hei­luu. Esi­kou­lun opet­ta­jat ku­vai­li­vat, et­tä ro­bot­ti­koi­ran kans­sa il­ma­pii­ri oli jopa tai­a­no­mai­nen, Hel­jak­ka ker­too.

– Ero ai­em­piin muo­vi­siin ro­bot­ti­koi­riin on suu­ri ja il­miö kai­paa li­sä­tut­ki­mus­ta.

"Leikki jatkuu", sanoo Kati Heljakka, joka väitteli jo toiseen kertaan leikkimisen teemoista. Pöydällä hänen julkaisujaan sekä tutkimukseen liittyviä leluja. Kuva: Sanna Jääskeläinen

Kati Hel­jak­ka väit­te­li en­sim­mäi­sen ker­ran tai­teen toh­to­rik­si ai­kuis­ten le­lu­suh­teis­ta ja lei­kis­tä vuon­na 2013. Sen jäl­keen hän aloit­ti työt tut­ki­ja­toh­to­ri­na Po­rin yli­o­pis­to­kes­kuk­ses­sa. Nyt di­gi­taa­li­sen kult­tuu­rin op­pi­ai­nee­seen teh­ty, maa­lis­kuun alus­sa tar­kas­tet­tu väi­tös­kir­ja How Play Mo­ves Us: Toys, Tech­no­lo­gies, and Mo­bi­li­ty in a Di­gi­tal World (Kuin­ka leik­ki lii­kut­taa mei­tä: le­lut, tek­no­lo­gia ja liik­ku­vuus di­gi­taa­li­ses­sa maa­il­mas­sa) si­säl­tää kuu­si ar­tik­ke­lia, jois­ta jo­kai­seen on teh­ty oman ta­paus­tut­ki­mus. Yk­si näis­tä on edel­lä ku­vat­tu ro­bot­ti­koi­ran ja es­ka­ri­lais­ten koh­taa­mi­nen.

– Väi­tös­kir­jan pu­nai­nen lan­ka on juu­ri di­gi­ta­li­soi­tu­mi­sen suh­de leik­ki­ko­nei­siin, joi­ta ovat esi­mer­kik­si äly­pu­he­li­met, tab­le­tit, ka­me­rat ja ro­bo­tit. Le­lun kä­si­te on siis laa­jen­tu­nut.

Väi­tös­kir­jan ar­tik­ke­lit pa­neu­tu­vat muun mu­as­sa ai­kuis­ten di­gi­taa­li­seen va­lo­ku­vauk­seen le­lul­li­sis­sa ym­pä­ris­töis­sä, le­lu­jen in­ter­ne­tiin, te­ko­ä­ly­a­jan le­lu­ys­tä­viin sekä le­lu­tu­ris­miin. Kun ko­ro­na­sul­ku toi mu­ka­naan ko­tien ik­ku­noi­hin il­mes­ty­neet peh­mo­le­lut, oli le­lu­tut­ki­ja heti valp­paa­na – oli al­ka­nut maa­il­man­laa­jui­nen ruu­tu­leik­ki, nal­le­haas­te, jo­hon liit­tyi Suo­mes­sa myös le­lu­tu­ris­mia, kos­ka tääl­lä ih­mi­set sai­vat liik­kua ul­ko­na ja kä­vi­vät kat­se­le­mas­sa mui­den ik­ku­noi­ta. Hel­jak­ka ver­tai­li tut­ki­muk­ses­sa il­mi­ö­tä Suo­men li­säk­si Iso-Bri­tan­ni­as­sa ja Sin­ga­po­res­sa.

Leik­ki ja pe­laa­mi­nen tu­li­vat Ka­til­le oi­ke­as­taan pe­rin­tö­nä. Hän oli lap­si, kun isoi­sä lait­toi pöy­däl­le Kimb­len ja sii­tä al­koi pe­li­fir­ma Ne­los­tuot­teen, sit­tem­min Tac­tic Ga­me­sin ta­ri­na. Kati oli per­hey­ri­tyk­ses­sä ai­em­min mu­ka­na enem­män esi­mer­kik­si pe­li­suun­nit­te­li­ja­na, mut­ta nyt tut­ki­jan uran ai­ka­na on ol­lut Tac­ti­cil­la kon­sult­ti­na ja hal­li­tuk­sen jä­se­ne­nä. Vuo­si­na 2021–2022 hän toi­mi Man­ner­hei­min las­ten­suo­je­lu­lii­ton lei­kin asi­an­tun­ti­ja­na.

Kati Hel­jak­ka ker­too naut­ti­van­sa kir­joit­ta­mi­ses­ta. Vaik­ka väi­tös­kir­ja on aka­tee­mi­nen tut­ki­mus, se an­toi kui­ten­kin ti­laa myös luo­val­le il­mai­sul­le. Hän ei to­del­la­kaan aio lo­pet­taa uu­den op­pi­mis­ta ja tut­ki­mis­ta, vaan teh­ty tut­ki­mus syn­nyt­tää ai­na uu­sia ai­hei­ta. Li­säk­si Hel­jak­ka on mu­ka­na esi­mer­kik­si Ent­reP­lay-hank­kees­sa, jos­sa tut­ki­taan lei­kil­lis­tä op­pi­mis­ta yrit­tä­jyys­kas­va­tuk­ses­sa.

– Us­kon, et­tä niin kau­an kuin on leik­kiä, on toi­voa pa­rem­mas­ta. Tämä väi­tös­kir­ja on myös kan­na­not­to lei­kin puo­les­ta. Leik­ki saa uu­sia muo­to­ja ja tart­tuu uu­sil­le alus­toil­le, an­taa meil­le hen­gäh­dys­tau­on maa­il­man haas­teis­ta, hän sa­noo.